Second hand - sisustamisesta

Asutamme 140 neliön taloa, (puoletkin tuosta riittäisi helposti ja toivottavasti tulevaisuudessa niin onkin!) jonka sisustuksen olen pyrkinyt pitämään väljänä ja käytännönläheisenä, mutta tottakai myös omaa esteettistä silmää viehättävänä, sillä miksipä ei? Joka tapauksessa näihin neliöihin mahtuu jonkin verran huonekaluja, ja käytyäni talomme huone huoneelta läpi, tajusin ettei meiltä löydy kuin pari hassua kalustetta, jotka on ostettu uutena. Toisaalta käytetyt huonekalut ovat minulle aika peruskauraa, sillä jokainen tähänastinenkin koti on ollut niillä sisustettu. Toki ne kuusitoistakesäisenä, sieltä täältä haalitut kulahtaneet mustat keinonahkasohvat ja kirsikanväriset lastulevyhässäkät olivat ihan eri asia, kuin nämä nykyiset kaunottaret, jotka ovat nähneet ja kestäneet elämää jo vuosikymmenten ajan ja aiheuttavat edelleen iloa päivittäin. Tietynlainen ajattomuus ja vankkatekoisuus ovatkin tärkeitä tekijöitä aina kun hankin jotain kotiini. Tästä kaikesta innostuneena päätin vähän esitellä meidän nurkkia, jakaa inspiraatiota kestävämpään kuluttamiseen ja kertoa tarinoita tavaroiden takaa. Olkoon olohuone ensimmäisenä vuorossaan. 
Muuten melko minimalistiseen tyyliin luo poikkeuksen huoneen kiistaton kiintopiste, upea 50-lukulainen kirjahyllymme, jonka kälyni pelasti meille viinipulloa vastaan. Kirjahylly on runsas ja rönsyilevä kokoelma rakkaita kirjoja, merkityksellisimpiä matkamuistoja, koriste-esineitä sekä valokuvia ja tottakai myös viherkasveja, joita ei koskaan voi olla liikaa. Kirjoista pyrin säästämään vain ne, joihin palaan uudelleen ja uudelleen, eli käytännössä tieto- ja runoteokset. Romaaneja lainailen enimmäkseen kirjastosta, vaikka niitäkin muutama hyllystä löytyy. Kirjahylly, kuten suurin osa muistakin kalusteistamme on tiikkipuuta, joka on paitsi kestävä, myös kaunis materiaali.
Sohva, tv-tasona toimiva senkki sekä kahvipöytä ovat kaikki niinikään samalta kirpputorilta ostettuja, eri aikoina vain. Kaikki ovat omalla tavallaan kuluneita, mutta ah-niin-kauniita. Erityisen lämpimiä tunteita herättää sohvamme, jolle käpertyminen tuntuu lämpimään syleilyyn sukeltamiselta. Sohvan jousituksen olemme jo kertaalleen uusineet ja verhoilu kaipaa neulaa ja lankaa mutta muutoin sen kunnossa ei ole moitittavaa vuosienkaan jälkeen. Huoneen kahdesta kattovalaisimesta toinen on tämän talon vanhoja peruja ja toisen löysimme sille kaveriksi paikalliselta kirppikseltä. Seiniltä löytyvät taideteokset ovat suurta maailmankarttaa lukuunottamatta nekin second hand-löytöjä. Televisio on vanhahko, mutta ajaa asiansa kiitettävästi, samoin kuten siskoltani ja hänen puolisoltaan ostetut kaiuttimet. Musiikkia tuli joskus kuunneltua lähes tauotta, mutta nykyään viihdyn paremmin hiljaisuudessa ja telkkariakin meillä katsotaan aika vähän. Tai no käytännössä emme omista antennijohtoa, eli televisio toimii tietokoneen näyttönä, jonka kautta katsomme sitten  netin suoratoistopalveluista kiinnostavia sarjoja tai elokuvia.
Olohuoneen ruskeat pinnatuolit ovat peräisin lapsuudenkodistani ja ovat vuosien varrella majailleet milloin kenenkin perheenjäsenen luona. Minunkin mukanani ne ovat olleet jo monessa eri osoitteessa. Pöytään liittyy hauska sattuma. Törmäsin siihen aikoinaan paikallisella kirpputorilla ja tykästyin erityisesti sen erikoiseen, pyörivään keskustaan. Kävin säännöllisin väliajoin ihastelemassa pöytää, mutta en pystynyt perustelemaan itselleni sen ostoa, kun sille ei ollut varsinaista tarvetta. Vaan kun vihdoin päätin kaiken jahkailun jälkeen ostaa sen ja hankkiutua eroon edellisestä, oli pöytä kuitenkin myyty ja palasin pettyneenä kotiin. Illalla Facebookia selatessa tuli vastaan kuitenkin tuttavan lisäämä kuva, jossa hän hehkutti uutta kirppislöytöään, tuota samaista pöytää. Laitoin tuttavalle oitis viestiä, jossa vannotin hänet ilmoittamaan mikäli hän joskus päättäisi luopua pöydästä. Pari vuotta myöhemmin se päivä koitti ja kävimme noutamassa pöydän, joka löysikin nopeasti paikkansa uudesta kodistamme. Pöydällä komeileva kotimainen kauralyhde on lahja ystävältä, ja se onkin kiva ja kestävä valinta kukkafanille tässä kesää ja oman puutarhan leikkokukkia odotellessa. 
Myös kaikki huoneen tekstiilit: verhot, matot ja villaviltit on hankittu käytettyinä. Etikkahuuhtelun, kuumapesun, huolellisen tuuletuksen, pakastamisen tai lumipesun jälkeen ne ovat olleet kuin uusia, pehmoisempia vain. Suosin tekstiileissä luonnonmateriaaleja, sillä ne ovat kestäviä eikä niistä irtoa mikromuoveja huoneilmaan. Villa on kaiken muun lisäksi itsestään puhdistuva kuitu, mikä tekee siitä ihanteellisen valinnan ja varsinkin käytettynä hankittuna se on myös eettistä. Pintoja emme ole lähteneet remppailemaan, sillä talon seuraavat asukkaat laittakoot ne sitten mieleisikseen, mutta mielestäni tämä on todella viihtyisä näinkin. 

Mitenkäs muilla, löytyykö teiltä paljon perintökalleuksia ja kirppisaarteita kodin sisustuksesta?


SEURAA SOMESSA:
instagram / facebook


Kommentit

  1. Mielenkiintoinen postaus ja tosi nätit kuvat! Tykkään just tämän tyyppisestä sisustuksesta, persoonallisesta ja tarinoiden täyteisestä. Meilläkin suuri osa kalusteista on second hand, mutta enimmäkseen ne on saatu tutuilta. On Ikea-kirjahyllyä, jota kaverit eivät jaksaneet ottaa mukaan muuttokuormaansa, joten kävimme hakemassa hyllyt meille. On vanhempieni 80-lukulaiset pöytä ja neljä pinnatuolia. On mattoja ja tyynyjä, joita olen saanut äidiltäni. Kaikenlaista. Ei vain ihan noin kaunista ja hyvin yhteensopivaa kuin teillä, ennemminkin sillisalaattia. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Innostuin kuvailemaan eräänä keväisenä aurinkopäivänä ja ajattelin että olisi hauska vähän kirjoitella aiheesta. Mikä tahansa käytetty on silti hyvä valinta sisustukseen ja muuhun, olipa se miltä tahansa vuosikymmeneltä. Sillisalaatista se kaikki aina lähtee liikkeelle ja tämä harmonia on vuosien tulos. Vitsailin puolisolle, että täällähän tulee just sopivasti valmista siihen mennessä kun muutetaan pois. :D Haluan kyllä ehdottomasti ottaa nykyiset huonekalut mukaan minne tahansa muutammekin. Kun on kerran saanut metsästettyä nämä aarteet niin en hevillä niistä luovu. ;)

      Poista

Lähetä kommentti

LUETUIMMAT