Helmikuisia hommia


Hellurei ja hyvää helmikuuta! On taas kuukausittaisen katsauksen aika #suuntanaomavaraisuus-kirjoitussarjassa ja tällä kertaa aiheenamme on esikasvatus ja erilaiset puhdetyöt.

Vuosi alkaa perinteisesti siemeninventaariolla ja jatkuu sen puntaroinnilla, että mikä määrä viljelyksiä riittää siihen ettei kaupasta tarvitsisi ostaa vihanneksia, mutta ei olisi kuitenkaan liikaa handlattavaksi. Myös varhaisempi sato kiinnostaa, joten olen koittanut pohtia miten satokautta voisi pidentää alkupäästä. Esikasvatuksia on tullut joka tapauksessa aloiteltua melko maltillisesti. Viime vuoden chilisatoa on vielä aika paljon jäljellä ja ilokseni huomasin että olen onnistunut talvettamaan ainakin yhden Sweet Sunshine-lajikkeen paprikan, jipii! Mutta on multiin päässyt kuitenkin vähän suippopaprikan, cayennechilin ja myös tuon edellämainitun minipaprikan siemeniä. Inkivääriä ja kurkumaa laitoin molempia tulemaan ja toivon että niiden kanssa käy paremmin kuin viime vuonna.

Siemenet suloisesti sikinsokin
Puhdetöitäkin on täällä tehty myös aika hissuksiin, vaan vähäsen kuitenkin. On tutustuttu hapanjuuren sielunelämään sekä neulottu peittoa ihanasta ja superpehmoisesta Novitan Hygge-langasta. Sen lisäksi olen päättänyt ottaa käyttöön "korjauskopan" eli korin, johon viskataan kaikki ehostusta kaipaavat vaatekappaleet ja laitetaan sitten näkyvälle paikalle esimerkiksi sohvan viereen, josta voi sitten ohimennen parsia jotain vaikkapa leffaa katsellessa. Mukavaksi sisäpuuhaksi lasketaan varmasti myös tulevien yrttiluentojen ja -kurssien suunnittelu ja niitä onkin kertynyt keväälle ilahduttuvan paljon: aihe selkeästi kiinnostaa!

Ei-niin-talvinen tammikuu

Syksy oli raskas henkisesti ja fyysisesti, joten moni homma jäi vähän kesken. Sain vasta viime viikolla siivottua puutarhasta viimeisetkin kasvukauden jäljet ja järjestettyä kaiken nätisti kasvihuoneeseen odottelemaan taas uutta alkua. (Toim. huom. Kuten kuvasta näkyy, perheen taapero EI ole sitoutunut säilyttämään tavaroitaan nätisti yhdessä osoitteessa, vaan kaikki mahdolliset ämpärit, kastelukannut ja muut lelut pitää levittää koko tontin laajuudelle :D)

Sulat maat ovat mahdollistaneet sen, että olen päässyt myös vähän purkamaan energiaa lapiohommiin eli mm. tasoittelemaan epämääräisiä maakasoja, joita ilmestyy milloin mihinkin uuden vision yllättäessä. Fiilikset ovat kieltämättä kyllä hieman ristiriitaiset, kun ei oikein tiedä odottaisiko tässä talvea vai kevättä? Ainakin olen jo useamman ystävän kanssa puhunut että jatkoa ajatellen pitänee hankkia jostain pohjoisemmasta Suomesta talviasunto, sillä harva asia masentaa yhtä paljon kuin tämä puoli vuotta kestänyt syksy josta on tähän asti saatu "nauttia", huoh. Onneksi nyt näyttää siltä että saadaan vaihteeksi vähän pakkasta ja paistettakin.

Palataan taas ja sillä välin pääset lukemaan muiden omavaraistelijoiden touhuista täältä:

Tsajut 
Puutarhahetki 
Harmaa torppa 
Jovela 
Sarin puutarhat 
Ku ite tekee 
Metsäläisten elämää 
Urban farming kaupunkiviljely 
Kohti laadukkaampaa elämää 
Caramellia 
Oma tupa ja tontti 
Korkeala 
Rakkautta ja maan antimia 
Riippumattomammaksi 
Airot ulapalla 
Villa Kotiranta 
Pienenpieni farmi 

Kommentit

  1. Teillä pihamaa näyttää yhtä märältä kuin täällä. Talvesta ei tietoakaan :P Meillä eritoten etupiha näyttää ihan karmealta, kun maa on peittynyt puusta varisseiden lehtien maantuvaan, kiiltävän ruskeaan ällöpeittoon, joka ravitsee maata ennen kun laitellaan etupiha takaisin nurmelle keväällä.

    Korjauskoppa kuulostaa toimivalta idealta. Meillä sellainen tarvittaisiin varmaan kaikille pikkutarpeille ja työkaluille, jotka olisivat huoltoa tai korjausta vailla. Ne tuppaavat päätymään johonkin kaapin nurkkaan "sit kun" ajankohtaa odottamaan, jota ei aina tule tai kun tulee, pitäisi olla jo käyttövalmiina :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei ole tosiaankaan ollut mitenkään kuvaukselliset kelit täälläkään päin. :D

      Korjaamiselle pitäisi kyllä löytyä enemmän aikaa, se on parhaimmillaan kyllä tosi meditatiivista touhua ja onhan se nyt ihanaa kun rakkaat vaatekappaleet saavat lisäaikaa. Netistä löytyy paljon kaikkia hauskoja ohjeita ja erityisesti pidän visible mending-tekniikoista; että kaiken uuden ja kiiltävän ihailemisen sijasta kannettaisiinkin vanhoja ja korjattuja vaatteita ylpeydellä eikä kulumia piilotellen. :)

      Poista
  2. Meillä ei ole korjauskoppaa vaan minun villasukkakoppa. Sieltä löytyy uusia keskeneräisiä sekä vanhoja sukkia, jotka odottavat varren katkaisua ja uutta terää. Jotkut villasukat alkavat olla varresta antiikkia ja terästä neljättä uusintakierrosta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mahtavaa! Villasukat on kyllä silkkaa rakkautta ja mulla onkin sellaiset jalassa vuoden ympäri: ei pysty yhtään mihinkään kiristäviin ja hiostaviin "tavallisiin" sukkiin. ;)

      Poista
  3. Täältä löytyy korjauskasa.. mutta leffat ei ikävä kyllä vaikuta kasan pienentymiseen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä mun mielikuva tästä on turhan romanttinen! :D Raportoin sitten että pieneneekö meidän kasa alkuunkaan.

      Poista
  4. Korjauskoppa on kätevä, kun inspiraatio iskee kaikki löytyy yhdestä paikasta, eikä tarvitse etsiskellä (etsiskellessä itselläni ainakin ehtii se into jo laantua). Talvi on ollut kyllä ihan älytön, toisaalta on ehtinyt sitten juuri siivoilla niitä, mitä syksyllä jäi pihasta siivoilematta. mutta tämä jatkuva harmaus alkaa olla liikaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No just niin! Nyt vielä sitten tuumasta toimeen. ;)

      Kyllä on tulleet tarpeeseen nämä aurinkoiset pari päivää. Eilenkin vain seisoin paisteessa ja käänsin kasvot aurinkoon päin jotta saisin mahdollisimman paljon imettyä valoenergiaa itseeni.

      Poista
  5. Pitäisikin taas herättä hapanjuuri henkiin. Onneksi muillakin on puntarointia kevään kanssa niin emme ole yksin. Kesä ja kesän säät on kyllä arvoituksellisia mitä nyt muutaman kesän muistaa. Saattaa olle hyvä tai äärilaita joka ei ole kummassakaan päässä hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tässä ei kyllä osaa yhtään veikata minkälainen kesä on tulossa. Mutta ei auta; se otetaan mitä annetaan ja koitetaan sitten sopeutua parhaamme mukaan.

      Missäs teidän hapanjuuri muuten majailee? Mulla olis haaveissa kunnon puutiinu, johonka voisi sitten kuivattaa juurta.

      Poista

Lähetä kommentti

LUETUIMMAT