Rouva Yrttinen esittäytyy

Ensinnäkin, oikein ihanaa alkanutta vuotta kaikille sieluille! Alkuun haluan kertoa iloisia uutisia vanhoille lukijoille, minua nimittäin pyydettiin mukaan omavaraisuudesta bloggaavien kirjoittajien joukkoon ja hetken asiaa pohdittuani päätin tarttua tilaisuuteen. Tästä lähtien blogissa ilmestyy siis kuukausittain postaus, joka liittyy jotenkin omavaraisuuteen. Laitan loppuun linkit, joiden takaa löytyy tietysti muiden "rinkiläisten" postaukset :)
Täällä kirjoitteleepi Sari, kohta 27-vuotias hippityttö Länsi-Suomesta. Kotia asuttaa lisäkseni aviomies, parivuotias taapero ja kaksi kissaa. Oravanpyörästä hypättiin muutama vuosi sitten ja perustettiin puolison kanssa luonnontuotteisiin ja luonnonmukaisesti viljeltäviin yrtteihin keskittynyt yritys. Puolisoni vastaa enemmän yrityksen päivittäisistä asioista, minä taas olen huolehtinut oman puutarhamme hoidosta ollessani lapsen kanssa kotona ja opiskellut siinä sivussa. Villiruoka ja varsinkin yrtit ovatkin ehkä erityisalaani mitä tulee omavaraisuuteen. Sieniä, marjoja ja kasveja tulee hyödynnettyä arjessa lähes vuoden ympäri.
Tätä 2. vyöhykkeellä sijaitsevaa vajaan 1300 neliön maaplänttiä on tullut palveltua kolmisen vuotta ja kantavana ajatuksena on kokoajan ollut että "katsotaan ja kokeillaan mitä tapahtuu", eli tarkkailemalla ja kantapään kautta oppimalla edetään hitaasti, mutta varmasti. Permakulttuuri on filosofiana lähellä sydäntäni ja pyrinkin sen periaatteita toteuttamaan parhaani mukaan. Tällä hetkellä hyötypuutarhani käsittää kasvihuoneen, monin erilaisin menetelmin toteutetun kohopenkkikasvimaan, pienen marjatarhan ja sieniviljelmän. Hedelmä- ja pähkinäpuita olen myös istuttanut, mutta ne eivät tee vielä satoa. Me tuskin pääsemmekään nauttimaan niiden hedelmistä, sillä lähitulevaisuudessa on tiedossa muutto unelmakotiin. Uudessa kodissa puuhamaata piisaa huomattavasti enemmän ja haaveilenkin perustavani sinne luontoa jäljittelevään viljelyyn keskittyvän koetilan, jossa materiaalit ovat mahdollisimman pitkälle kierrätettyjä ja ravinnekierto suljettu.
Parina aikaisempana kesänä on tullut käytttyä paljon aikaa kasvihuoneen rakentamiseen, uusien viljelysten perustamiseen ja puiden sekä pensaiden istutukseen. Tänä vuonna kesästä on tulossa kiireinen ja olisikin tarkoitus mahdollisimman pitkälle nauttia jo tehdystä työstä: marjatarhan antimista, monivuotisista yrteistä ja itsekylväytyvistä kukista sekä metsän reunan villivihanneksista. Mutta koska täällä odotellaan edelleen talvea alkavaksi, päätin ottaa varaslähdön ja korkata uuden vuoden istuttamalla vielä vähän valkosipulia ja karhunlaukkaa. Tottakai tomaatteja, kurkkua, kurpitsaa, porkkanaa, pottuja, sipuleja ja kaaliakin pitää vähän laittaa sitten myöhemmin tulemaan..ja tietysti papuja ja ihanasti rouskuvia retiisejä.. eikä pinaattia, salaatteja ja paprikaa pidä unohtaa! Hups, tämähän lähti nyt jo ihan lapasesta. ;) Varsinkin viime suvena kuivuus vaivasi, eikä tolkuton määrä juomaveden maahan lorottamista hotsittanut yhtään. Kate- ja sekaviljely pelasti tilannetta onneksi huomattavasti, mutta tänä vuonna haluaisin ehdottomasti panostaa lisää myös viljelysten vesitehokkuuteen.
Arjessa inspiroidun omannäköisen, omatekoisen ja ekologisesti kestävän elämän tavoittelusta kaikilla osa-alueilla. Kodin pesuaineet ja kosmetiikkatuotteet valmistan itse, sillä vierastan kaikenlaisia epämääräisiä kemikaaleja monistakin syistä. Käsistäni en ole kovin taitava, mutta yksinkertaiset neulomistyöt ja parsinnat luonnistuvat jo nyt. Jatkossa haluaisin panostaa uusien asioiden oppimiseen, olipa kyse sitten rakentamisesta, vaatteiden ompelusta tai käyttöesineiden valmistuksesta. Lempipuuhiani ovat luonnossa luuhamisen ja puutarhan kuopsuttamisen lisäksi  kaikki luovat jutut, olipa kyse sitten maalaamisesta, kirjoittamisesta, ruuanlaitosta (ei ole parempaa kuin ystäville kokkaaminen! <3) tai vaikka askartelusta. Omien ympyröideni ulkopuolella koitan vaikuttaa yhdistystoiminnan ja ekologisuuteen keskittyvän sisällönjulkaisun muodossa.
Mutta miksi se omavaraisuus kiinnostaa minua niin kovin? Ruokahifistelijänä arvostan tietysti erityisen paljon korkealaatuista sekä tietyllä tapaa kasvatettua ruokaa. Mielestäni varmin keino saada huippusafkaa on kasvattaa se itse! Ja jo osittainenkin omavaraisuus antaa minulle turvallisuuden tunnetta, kun tiedän että osaan kasvattaa itselleni ruokaa, ja vastaavasti myös se, että tunnistan ympäristöstäni syötäväksi kelpaavia asioita. Ei sillä että se olisi mitään ydinfysiikkaa, vaan päinvastoin ajattelen että se tulee meiltä ihmisiltä jopa todella luontaisesti kunhan vain antaudumme sille! Osaksi syynä on myös se, että mitä vähemmän omavaraisia olemme, sitä enemmän tarvitaan rahalla ostettuja hyödykkeitä. Ja mitä enemmän tarvitaan rahaa, sitä enemmän pitää tehdä työtä josta saa palkkaa. Mutta ehkä puutarhassa puuhastelun ja luonnossa vietetyn ajan merkittävin etu on kuitenkin sen henkistä hyvinvointia lisäävä vaikutus.
Tällaista tällä kertaa ja nyt jäädään innolla odottelemaan sarjan tulevia osia. Kiva saada myös tähän blogin päivittämiseen pientä ryhtiä. ;) Mutta nyt pitemmittä puheitta, tervetuloa remmiin uudet lukijat! Täältä pääset seuraamaan juttujani instagramista ja täältä facebookin kautta.

Täältä löytyy lisätietoa #Suuntanaomavaraisuus - sarjasta ja alla muiden postaukset kasvuvyöhykkeiden mukaan jaoteltuina:

Kasvuvyöhyke 1
Omavarainen
Wannabee Farmari
Iso-Orvokkiniitty
Laura eli Javis

Kasvuvyöhyke 2
Sarin puutarhat
Pienenpieni farmi
Urban Farming kaupunkiviljely
Kohti laadukkaampaa elämää
Oma tupa ja tontti

Kasvuvyöhyke 3
Tsajut
Harmaa torppa
Metsäläisten elämää
Airot ulapalla
Caramellia
Rakkautta ja maanantimia
Villakotiranta

Kasvuvyöhyke 4
Puutarhahetki – suurien unelmien puutarhablogi
Korkeala

Kasvuvyöhyke 5
Sorakukka

Kommentit

  1. Teillähän on hyvä meininki! Kiva että tulit mukaan bloggaajiin <3 Hyvin samoissa tunnelmissa ollaan täälläkin. Karhunlaukkaa tekisi mieli kokeilla kasvattaa mutta suoraan sanottuna pelkään että sekoitan sen kieloon. En tiedä onko oikeasti realistinen virhemahdollisuus. Karhunlaukan siemeniä on kyllä varastossa, tiedä sitten ovatko enää käyttökelpoisia. Voisikohan karhunlaukkaa kasvattaa isossa ruukussa? Silloin ainakin tietäisi missä sitä kasvaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tähän porukkaan on kyllä ollut mukava tulla! :) Ja sitten karhunlaukasta..Onhan niissä kieltämättä samaa näköä, mutta omaan nenääni karhunlaukan tuoksu on niin voimakas ettei erehtymisvaaraa oikein ole. Kasvutapakin niillä on vähän erilainen. Mutta kyllä luulisi että ruukuissakin kasvatus onnistuu. Itse ajattelin laittaa näitä hedelmäpuiden juurille karkottamaan jäniksiä ja myyriä.

      Poista
  2. Heipä hei! Onpa kivaa saada uusia tuttavuuksia blogirinkiin :) On tosi jännää aina huomata, miten samansuuntaisia ajatuksia erilaisilla ihmisillä tämän aihepiirin ympärillä on. Jokin kantava yhteinen punainen lanka on niin vahvasti läsnä.

    Tuosta vesitehokkuudesta.. oletteko käyttäneet biohiiltä kuivuuden selättämiseen? Me asustelemme paikassa, jota on riivannut jo sietämättömäksi käynyt kuivuus ja viikkojen kestoiset kuumuusjaksot. Meillä on oma porakaivo, joten veden saanti tai sen kustannukset ei ole haaste ja kastelijoilla homma on helppoa, mutta meillä on ollut haastetta sen veden imeytymisen kanssa, kun maa ehtii aivan paahdekuivaksi. Eihän siinä vesi pysy. Meillä biohiili on tuonut ratkaisun haasteeseen sekä kastelumäärien että sen veden pitävyyden osalta ja ollaan viime vuodesta polteltu sitä itse käyttöön. Jos ette ole kokeilleet, kannattaa kokeilla! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tuntuu olevan. :)

      No itseasiassa olisi tarkoitus kokeilla tuota biohiiltä ja teidän biohiili-aiheiseen blogipostaukseen eksyinkin jo aiemmin tutkailemaan valmistusohjeita, eli kiitos niistä. Katsotaan millaisia vaikutuksia sillä on, uskoisin että pelkästään positiivisia. :)

      Poista
  3. Kiva nähdä, että muitakin luonnonvarayrittäjiä on kirjoittajien joukossa. Meillä myös luonnontuotteita sekä tietysti paljon hunajan ja mehiläisten ympärillä pyörivää toimintaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, että teilläkin ovat kasvit sekä intohimo että työ. :)


      Poista
  4. Olenkin Instassa sinus seurannut. Kiva saada sinut tähänkin joukkoon!

    VastaaPoista
  5. Ihana saada sinut joukkoon :)

    Joko unelmakoti on löytynyt vai vieläkö etsitte?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. <3 Kyllä meillä olis tuossa unelmakoti katsottuna: vanha rintsikka ja navetta parin hehtaarin tontilla. Tönön lisäksi myös tontti on melkoinen työmaa. ;D Mutta se sijaitsee lähellä meidän yritystä ja rantaan on alle puolen kilometrin matka. Ne molemmat on tärkeitä tekijöitä loppuelämän kotia ajatellen. :) Tässä on tosin vielä monta etappia edessä kun pitää tehdä vielä mm. pientä remppaa ennen kuin laitetaan tämä nykyinen koti myyntiin eli katsotaan miten käy. Varmasti juuri niin kuin on parhaaksi tarkoitettu. :)

      Poista
  6. Minäkin olen instan puolella seurannut jo tovin siun puuhia ja hyvältä on näyttänyt. Kiva että olet nyt tässäkin mukana��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Tästä on tullut nyt jo ensimmäisten postausten jälkeen ammennettua ihan hirveästi inspiraatiota. :)

      Poista
  7. Mahtavaa saada teidät mukaan sarjaan. Oikein hyvää vuotta sinne myös.

    Onnea tulevaan unelmien kotiin. Pitääkin jäädä kyttäilemään kuinka ihana unelmanne pääsee kukoistamaan tulevaisuudessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä täällä kuule sormet syhyää kun haluais vaan päästä tunkemaan kädet multaan ja ryhtyä tuumasta toimeen! Mulla on pian jo kokonainen muistikirjallinen koetilaan liittyviä ajatuksia ja ideoita kasassa ja pahemmaksi vaan menee, eli kohta olisi syytä jo päästä toteuttamaankin niitä. :D

      Poista
  8. Kiva kun lähdit mukaan tähän ryhmäkirjoitteluun! Nyökyttelin kovasti lukiessani tuota, miten turvaisaksi sitä olonsa tuntee, kun tuntee ympäristönsä, sen kasvit ja osaa hyödyntää niitä myös arjessa, (silti riistämättä luontoa). Jään mielenkiinnolla seuraamaan sunnitelmienne etenemisstä!

    VastaaPoista
  9. Kiva, että liityit mukaan joukkoon! On mukava päästä seuraamaan touhujanne. Oikein hyvää ja satoisaa vuotta!

    VastaaPoista
  10. Tervetuloa mukaan :) Kaunis tämä sinun blogisi ja sen kuvat <3

    VastaaPoista
  11. Onpa mukava tutustua! Minä kokeilin villiyrttejä (ts. vuohenputkea) ekaa kertaa vasta viime kesänä ja aihe kiinnostaa kovasti. Mielenkiinnolla seuraan kirjoituksiasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No villiyrttiasiaa tulee varmasti löytymään täältä kevään ja kesän mittaan eli mukava kuulla että se kiinnostaa. :)

      Poista
  12. Onnea yrittiliiketomintaanne, uskaltaisitko laittaa siitä vähän nimeä ja muuta, niin pääsisi tutustumaan. Kasvutojen vesitalouden tehokkuudesta on jonkin verran omassa blogissani jo aiemminkin ja tulevana kasvukautena käyn vähän lisää aihetta, maaperän näkökulmasta. Maaperän eli kasvupohjan ominaisuudet ovat ratkaisevassa asemassa, ja tuo noudattamasi kateviljely siihen päälle, ovat loistava yhdistelmä. Saa tulla pitkäkin pouta, ja maassa riittää puskuria.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooo, innolla odotan tulevia kirjoituksia. Onkin tärkeämpää hoitaa maaperää kuin kasveja. :)

      Poista
    2. Ps. Laitoin meidän Facebook-ryhmään lisätietoa noista meidän bisneksistä, käypä siellä kurkkaamassa. ;)

      Poista
  13. Kun sen unelma tontin löytää niin siinä ei auta muu kuin päästää rakkaus valloilleen! Kevättä kovasti odotellaan täällä jotta pääsisi taas hortaruuan kimppuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on! Harmi kun on kaikkia tylsiä käytännön asioita taklattavana (kuten vanhan kodin remppaa ja lainan hakemista uutta varten..) ennen kuin pääsee puuhastelemaan.. :D Näyttää siltä että talvi jää kokonaan välistä tänä vuonna, joten kevättä täälläkin varrotaan.

      Poista

Lähetä kommentti

LUETUIMMAT